Archive for Maahanmuuttajatyö

vaalipaneeli maahanmuuttajille – electoral debate for migrants

osallistun huomenna tähän vaalipaneeliin/ I’ll participate tomorrow to this electoral debate:
Vaalipaneeli maahanmuuttajille / Discussion for immigrants on elections 24.10.
Yleisölle avoin vaalipaneeli

YK:n päivänä keskiviikkona 24.10. klo 10-12 yliopistolla, auditorio AT 100 (Yliopistokatu 4, Agora-rakennus). Puolueiden ehdokkaat on kutsuttu kertomaan maahanmuuttajille vaaleista, kunnallispolitiikasta ja miksi kannattaa äänestää – juuri heitä.
Open discussion on elections in the Day of United Nations,
Wednesday 24th October at 10 to 12 pm at university, hall AT 100 (Yliopistokatu 4, Agora-building).
The candidates from every party have been invited to tell to immigrants about elections, local politics, and why to vote – exactly themselves.
Tulkkaus muutamille kielille / Interpretation to some languages.
Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys, JoMoni ja Aducate. Lisätietoja / Detailed information: Ville Elonheimo, 045 116 2060, ville.elonheimo@pksotu.fi

Jätä kommentti

Kehitystarpeet maahanmuuttajatyössä

Minulta kysytään usein, mitä tarkoitan maahanmuuttajapalvelujen kehittämisellä. Tässä joitakin konkreettisia asioita, joita aion viedä eteenpäin valtuutettuna:

– Kaupunki on aloitteellinen kielikurssien kehittämisessä. Käytetään olemassa olevaa rahaa tehokkaammin kehittämällä uusia malleja ja yhteistyötä mm. ELY-keskuksen ja järjestöjen kanssa. Tämä on jo sinänsä yksi iso kokonaisuus.

– Kaupunki luo rakenteet, joihin kiinnittyy eri tahojen tekemä toiminta ja niiden tuomat palvelut eli

a) tarvitaan tiloja, johon mahtuvat sekä järjestöt että viranomaisia (KELA:n, TE-toimiston päivystys, kaupungin palvelut). Järjestöillä (mm. JoMoni, PK-sotu, SPR, Suvenlahti-seura) on paremmat edellytykset tehdä kenttätyötä. Tilat osoittamalla syntyy osaamiskeskus ja yhteistyö luonnistuu paremmin.

b) kaupungilla on hallinnollista osaamista. Kun järjestöt hakevat rahoitusta, niillä on yleensä oltava myös toinen tulonlähde. Sellainen voisi olla kaupunki tarjoamalla järjestöille hallintotyötunteja (raportointi, tilitykset jne.)

c) kaupunki tarttuu enemmän mahdollisuuksiin saada rahoitusta hankkeisiin, kun sellaista on tarjolla. Kontiolahdella niin on osattu tehdä. Järjestöt voivat olla mukana hankkeiden toteuttamisessa. (Esimerkkinä seuraava linkki: http://www.minedu.fi/OPM/Liikunta/liikuntapolitiikka/avustukset/Kehittxmisavustus_kunnille_maahanmuuttajien_kotouttamiseen_liikunnan_avulla.html?lang=fi. Kaupunki on jotenkuten mukana Kontiolahden hankkeessa, koska JoMonin puheenjohtaja on jaksanut sitä vaatia.)

– Ohjausta: aika pitkälti turvataan nykyisen PK-sotun hallinnoimaan Neuvontapisteen toimintaan. Ohjausta on oltava jatkuvasti saatavilla, sillä elämäntilanteet muuttuvat ja yllätyksiäkin tulee. Ko. toiminnan kehittäminen on hidasta. Toiminnan lopettaminen rahoituksen puutteen vuoksi olisi iso virhe. (http://www.pksotu.fi/?p=215)

– Kaksi- ja monikielisyys on otettava paremmin huomioon varhaiskasvatuksessa, kuten on tehty esim. peruskoulujen osalta: voidaan käyttää eri kieliä puhuvia ryhmänavustajia jne.

– Yhdenvertaisuuden toteuttaminen: yhdenvertaisuuden suunnitelma on kirjoitettava uusiksi, jotta se vastaisi lain henkeä ja tarjoaisi oikeita työkaluja tilanteen parantamiseksi (yritän kirjoittaa lähiaikoina blogikirjoituksen aiheesta). On parannettava esimerkiksi maahanmuuttajien työhönottoa ja mahdollisuuksia edetä urallaan.

– Maahanmuuttajanuoret on otettava paremmin huomioon kaupungin nuorisotyössä. Myös nuorisotyön eri muotoja on kokeiltava, jotta tavoitettaisiin ne nuoret (ei koske ainoastaan maahanmuuttajia!), jotka ovat palvelujen ulkopuolella. Nuorisotalot ovat kyllä kivoja, mutta kaikki eivät ole tervetulleita niihin, eikä tilanne parane nykyresursseilla (siis ongelman syy ei ole nuorisotalojen työntekijät, vaan mahdottomuus puuttua suurempiin ongelmiin). Jalkautuva nuorisotyö on toimivaa ja halpaa (oma kokemus Kontiolahdella MAKU-hankkeessa, joka valitettavasti loppui äkillisesti, kun ministeriössä määrärahoja unohdettiin varata http://www.kontiolahti.fi/fi/?ID=2247…).

– Rasisminvastaista työtä on parannettava. Olen toiminut yli 3 vuotta työryhmän puheenjohtajana (http://www.jelli.fi/monikulttuurinen-pohjois-karjala/rasismi-sivusto/joensuu-seudun-rasismin-vastainen-tyoryhma/, sivu ei ajan tasalla) ja usein kokouksissa ainoana vapaaehtoisena. Ryhmä on tarpeellinen ja ongelmakohteita on tiedossa, mutta sitoutuminen mm. kaupungin osalta on liian vähäistä, sillä ongelmat koskevat usein eri hallintokuntia. Jonkin verran resursseja (esim. sihteeristö ja kokoustilat) voidaan osoittaa, mutta tarvitaan myös tahtotilaa viedä asiat eteenpäin eri hallintokuntien sisällä.

– Tiedottaminen: ei riitä, että käännetään perinteiset tiedotteet eri kielille, sillä käsitteet eivät avaudu monille maahanmuuttajille. Palvelujen selittämisessä on ajateltava esitteet, nettisivut jne. kokonaisuudessaan kohderyhmien mukaan.

– Tarjotaan kuntapaikkoja pakolaisille tai turvapaikan saaneille. Heidän osalta saadaan valtion korvauksia, joita voidaan käyttää palvelujen kehittämisessä, mikä palvelee kaikkia maahanmuuttajia.

Lista ei ole tyhjentävä, ja toimin yhteistyössä eri tahojen kanssa. Meidän ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen: suurin osa palveluista on käytössä muilla paikkakunnilla. Tarvitsemme vain tahtotilaa ja kaupungilta uutta tapaa ajatella ja luoda palveluita hyödyntämällä järjestöjen osaamista ja verkostoja sekä eri rahoitusmalleja (ESR, ministeriöiden hankkeet). Olen ajanut monia asioita JoMonissa. Näiden kuntavaalien ehdokkaista vain yksi on ollut tässä toiminnassa paljon mukana neljän vuoden aikana. Hän on Julian Lin, myös Vihreiden listalla. Toivottavasti muutkin maahanmuuttajaehdokkaat ja maahanmuutosta kiinnostuneet muut ehdokkaat ryhtyvät myös töihin vaalien jälkeen.

Jätä kommentti

Lastensuojelussa kulttuurisensitiivisyyttä

Eletään Brysselin lähiössä, keskiluokkalaisten asuinalueella. Ovikello soi, suomalainen äiti avaa oven. Ovensuussa seisoo kolme henkilöä, taustalla naapureita. Jotkut näyttävät paheksuvalta, toiset hämmästyneiltä. Vieraat astuvat sisään ja esittäytyvät: poliisi, sosiaalityöntekijät.

”Olette kuulemma hylänneet pienen vauvanne pihaan” kolahtaa äidin korville. ”Miten niin hylännyt? Vauva nukkuu päiväunensa siellä rauhassa, vaikka ilma onkin kolea. Suomessa vauvat nukkuvat pakkasellakin ulkona, ja ne nukkuvat siellä paremmin kuin sisällä.” Seuraa pitkä keskustelu. Onko päihdeongelmia, millainen on taloudellinen tilanne, missä mies luuraa. Äiti pääsee tällä kerta säikähdyksellä. Lapsi jää kotiin. Naapurien edessä on vähän hankalampaa jonkun aikaa, kun tätä käytäntöä ei voi ymmärtää.

Lastensuojelu puhuttaa paljon sekä mediassa että maahanmuuttajien parissa. Monia pelottaakin, vaikka eivät teoillaan ole tarkoittaneet pahaa. Dialogi ja toisten ymmärtäminen on lastensuojelussa ensisijaista.

 

**********************

Kirjoitus on pieni ote tositarinasta ja on julkaistu 17.10 Karjalaisessa.

Jätä kommentti

Äänestän, siis olen! Голосую – значит, я есть! I vote, therefore I am

Äänestän, siis olen!

Tervetuloa lauantaina 27.10 kello klo 14.00 Vyöhyketalossa (Suvantokatu 1)  keskustelemaan tulevista kunnallisvaaleista: miten ja missä äänestetään, miksi äänestää, mitä palveluita kaupunki tuottaa? Vihreiden ehdokas Alain Minguet on paikalla ja yhdessä pohdimme ratkaisuja yleisön kysymyksiin.

Tilaisuus on suomeksi tulkattu englanniksi ja venäjäksi.

Lisätietoja: 044 5554434 tai alain.minguet@gmail.com

Голосую – значит, я есть!

Добро пожаловать в субботу, 27 октября в 14.00 в помещении Вюехюкетало (ул. Сувантокату 1)  на беседу о предстоящих муниципальных выборах (28 октября): как и где голосовать, зачем голосовать, какие услуги предоставляет муниципалитет? Кандидат от партии Зеленых Ален Менге обсудит эти и другие вопросы вместе с вами.

Встреча проводится на финском и русском языках.

Дополнительная информация: 044 5554434 или alain.minguet@gmail.com

I vote, therefore I am

Welcome on Saturday October 27th at 14:00 to the Vyöhyke -house (Suvantokatu 1)  to discuss the upcoming municipal elections: how and where to vote, why to vote, what services the municipality provides?  Together with the candidate from the Grean party Alain MINGUET we are going to discuss the questions from the audience.

The event is in Finnish and interpreted in English and Russian.

For more information: 044 5554434 or alain.minguet@gmail.com

Jätä kommentti

Yhteistyö palvelujen tuottamisessa

Perusasiat kaupungilla eivät ole kunnossa, kun puhutaan maahanmuuttajatyöstä. Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ja JoMoni ovat olleet aktiivisia, jotta saisimme asiaan parannusta. Asioihin on puututtu, kehitysideoita on annettu paljon, ja olemmekin saaneet aikaan esimerkiksi toimivia neuvontapisteitä ja järjestäneet vapaa-ajan ja sosiaalityön rajamailla olevaa toimintaa. Oikein vaatimalla saimme myös kaupungin kirjoittamaan lain vaatiman yhdenvertaisuussuunnitelman.

Edessä on taloudellisesti vaikeita vuosia, eikä palveluja olla tuosta vaan lisäämässä. Muissa keskisuurissa kaupungeissa asiat ovat toisin. Onko niissä niin huonoja päättäjiä, että he tuhlaavat kuntalaisten verot maahanmuuttajille? Ei suinkaan.

Monissa paikoissa käytetään muita rahoitusmahdollisuuksia, kuten ESR-rahastot tai eri ministeriöiden hankkeet. Kontiolahdella mahdollisuus on ymmärretty ja projekti on käynnissä. Nyt kaupunki on mukana Maahanmuuttajien kotouttamisen edistäminen liikunnan avulla -hankkeessa – JoMonin vaatimuksesta, mutta lähinnä nimellisesti.

Yhteistyö mm. yhdistysten kanssa voi tuottaa paljon, jos palvelut ja niiden rahoitus mietitään eri tavalla. Esimerkiksi kielikoulutus voisi tulla halvemmaksi kuin nykyisin, eli valtiolta maahanmuuttajatyöhön saaduilla euroilla voisimme palvella useampia ihmisiä.

Näitä asioita olen ajanut yhdistyksessä, nyt tarvitsen tukea saadakseni asiat etenemään paremmin, valtuutettuna!

Jätä kommentti

Kielikoulutusta kaikille

Kotouttamislaki on uudistettu vuosi sitten ja mukanaan se on tuonut lisää tehtäviä kunnille. Esimerkiksi entistä enemmän maahanmuuttajia kuuluu kotouttamisen toimenpiteiden piiriin. Pieni ongelma: jo ennen sitä läheskään kaikki siihen oikeutetut eivät ole päässeet kielikurssille. Tilanne nyt on varsin huolestuttava.

Kotouttamisessa on yksi ongelma: se on täysin subjektiivinen käsite. Miten mitataan ihmisen onnellisuutta? Viranomaisten mittareilla, kysymällä suoraan henkilöltä, katsomalla suoritukset tai pankkitiliote? Tulokset voivat olla hyvin erilaisia riippuen siitä, kuka määrittää, mitä on olla kotiutunut.
Yksi vallitseva käsitys on kuitenkin, että kieli on osattava, jotta pääsee paremmin työmarkkinoille ja voi osallistua yhteiskunnan toimintoihin. Työnantajan puolella on usein kohtuuttomia odotuksia kielen suhteen, itse asiassa kyseessä on usein myös hyvä tekosyy kieltäytyä maahanmuuttajan työllistämisestä.
Siis jos nykyisin kolmasosa hakijoista pääsee kielikoulutuksen perustasolle – ylemmille tasoille on vielä enemmän kilpailua – tuotamme valmiiksi ulkopuolisia. On hyödynnettävä se hetki, jolloin ihmiset ovat eniten valmiina opiskelemaan kieltä, yleensä heti muuton jälkeen. Sen jälkeen alkaa olla todella vaikeata saada maahanmuuttajat mukaan.

Vaikka kaupunki ei ole vastuussa kaikesta kieliopetuksesta (ELY-keskuksilla on oma osansa), sen täytyy tarkistaa, miten kuntalaiset saisivat tehokkaammin koulutusta.

Jätä kommentti

Lasten ja nuorten kanssa

Belgiassa ja Ranskassa käytetään paljon ”katuohjaajia”, joita nimitetään myös monissa kaupungeissa Isoiksi Veljiksi. He menevät nuoria vastaan, keskustelevat, ottavat selvää mikä on kaupungeissa meininki, ja ohjaavat nuoret palvelujen piiriin tai antavat heille vinkkejä. Täällä nuorisotyö tapahtuu pitkälti nuorisotiloissa, eli niiden nuorten kanssa, jotka osaavat hakeutua ryhmään ja ohjaajien eteen. Loput nuorista ovat näkymättömissä tai kolmannen sektorin harteilla. Vahingot korjataan eri pajoissa, kun nuori on riittävä syrjäytynyt, tai pahimmillaan poliisin nuorten tiimin toimesta.

Olen ollut vapaa-ajan ohjaajana Maahanmuuttajat kuntalaiseksi -hankkeessa Kontiolahden kunnalla pari vuotta sitten. Projektissa toteutettiin paljon kenttätyötä, mikä osoittautui arvokkaaksi ja tehokkaaksi.

Yhtenä esimerkkinä ottaisin läksykerhot. Monet maahanmuuttajanuoret eivät saa kotoa apua läksyjen tekoon vanhempien puutteellisen kielitaidon takia, jolloin emme voi ilman lisätoimenpiteitä odottaa niille nuorille yhtä hyvää koulupolkua kuin kantasuomalaisille.
Muutaman kerhon jälkeen, eräs tyttö astui luokkaan ja lausui: ”v***u kymppi matikassa, mä kuolen!!”. Tämän tytön onnistumisen riemu jää pysyvästi mieleeni. Pienillä panoksilla voidaan ohjata erityisryhmien lasten koulupolku uusille urille. Tämä palvelu maksaa itsensä yhteiskunnalle takaisin nopeasti.

Jätä kommentti