Archive for Nuorisotyö

Lastensuojelussa kulttuurisensitiivisyyttä

Eletään Brysselin lähiössä, keskiluokkalaisten asuinalueella. Ovikello soi, suomalainen äiti avaa oven. Ovensuussa seisoo kolme henkilöä, taustalla naapureita. Jotkut näyttävät paheksuvalta, toiset hämmästyneiltä. Vieraat astuvat sisään ja esittäytyvät: poliisi, sosiaalityöntekijät.

”Olette kuulemma hylänneet pienen vauvanne pihaan” kolahtaa äidin korville. ”Miten niin hylännyt? Vauva nukkuu päiväunensa siellä rauhassa, vaikka ilma onkin kolea. Suomessa vauvat nukkuvat pakkasellakin ulkona, ja ne nukkuvat siellä paremmin kuin sisällä.” Seuraa pitkä keskustelu. Onko päihdeongelmia, millainen on taloudellinen tilanne, missä mies luuraa. Äiti pääsee tällä kerta säikähdyksellä. Lapsi jää kotiin. Naapurien edessä on vähän hankalampaa jonkun aikaa, kun tätä käytäntöä ei voi ymmärtää.

Lastensuojelu puhuttaa paljon sekä mediassa että maahanmuuttajien parissa. Monia pelottaakin, vaikka eivät teoillaan ole tarkoittaneet pahaa. Dialogi ja toisten ymmärtäminen on lastensuojelussa ensisijaista.

 

**********************

Kirjoitus on pieni ote tositarinasta ja on julkaistu 17.10 Karjalaisessa.

Jätä kommentti

Ehkäisevästä nuorisotyöstä prioriteetti

Emme pääse mitenkään pois siitä asetelmasta, että rahaa on kaupungilla liian vähän. Menot ovat liian korkeat ja nousevat jatkuvasti ja nopeammin kuin tulot. Hallintotoiminnassa ja palvelujen tuottamisessa on löydettävä ne keinot, joilla kuntalaisille voidaan tulevaisuudessakin tarjota tarvittavansa.

Asetelmassa heikommilla ovat – usein hetkellisesti – erikoistarpeita vaativat nuoret. Heihin on tartuttava heti, ennen kuin he vajoavat syvemmälle ongelmiin. Ongelmakierteestä on vaikeata päästä, eikä omin voimin siihen aina pysty. Laitoshoito tai sijoitus kodin ulkopuolelle on kallista puuhaa. Vaikka tarve sellaisiin palveluihin ei vähene heti, meidän on panostettava ehkäisevään nuorisotyöhön varmistamalla siihen pysyviä rakenteita.

Nuorisotyöhön kohdistuvat säästöpaineet ovat kestämättömiä. Lapsesi voi joskus tarvita ulkopuolista apua, vaikket sitä huomaisikaan. Ajatellaan inhimillisesti ja pidemmälle ajanjaksolle kuin valtuustokausi.

 

Jätä kommentti

Lasten ja nuorten kanssa

Belgiassa ja Ranskassa käytetään paljon ”katuohjaajia”, joita nimitetään myös monissa kaupungeissa Isoiksi Veljiksi. He menevät nuoria vastaan, keskustelevat, ottavat selvää mikä on kaupungeissa meininki, ja ohjaavat nuoret palvelujen piiriin tai antavat heille vinkkejä. Täällä nuorisotyö tapahtuu pitkälti nuorisotiloissa, eli niiden nuorten kanssa, jotka osaavat hakeutua ryhmään ja ohjaajien eteen. Loput nuorista ovat näkymättömissä tai kolmannen sektorin harteilla. Vahingot korjataan eri pajoissa, kun nuori on riittävä syrjäytynyt, tai pahimmillaan poliisin nuorten tiimin toimesta.

Olen ollut vapaa-ajan ohjaajana Maahanmuuttajat kuntalaiseksi -hankkeessa Kontiolahden kunnalla pari vuotta sitten. Projektissa toteutettiin paljon kenttätyötä, mikä osoittautui arvokkaaksi ja tehokkaaksi.

Yhtenä esimerkkinä ottaisin läksykerhot. Monet maahanmuuttajanuoret eivät saa kotoa apua läksyjen tekoon vanhempien puutteellisen kielitaidon takia, jolloin emme voi ilman lisätoimenpiteitä odottaa niille nuorille yhtä hyvää koulupolkua kuin kantasuomalaisille.
Muutaman kerhon jälkeen, eräs tyttö astui luokkaan ja lausui: ”v***u kymppi matikassa, mä kuolen!!”. Tämän tytön onnistumisen riemu jää pysyvästi mieleeni. Pienillä panoksilla voidaan ohjata erityisryhmien lasten koulupolku uusille urille. Tämä palvelu maksaa itsensä yhteiskunnalle takaisin nopeasti.

Jätä kommentti